Viikko ilman olutta - tehtävä mahdoton?

Maanantai valkenee varttia vaille 12.
Jopas se väsyttikin. Aamulenkki jäi väliin ja niin taitaa jäädä ensimmäiset luennotkin. Asuntomme ilma on selkiytynyt jo niin paljon viikonlopun kokoontumisen jäljiltä, että enää ei kannata nuolla ikkunoihin tiivistyneitä pisaroita halpojen kännien toivossa.
Aamiaista työstäessäni kuulen takaani tutun sihahduksen, ja kyllä, rakas kämppiksenihän se siinä korkkaa olutta, mutta ei suinkaan edes päivän ensimmäistä. No, onhan kello jo 12 ja iltapäivä aluillaan. Kohta tuo samainen mies laittaa itselleen pienen kossuaperatiivin jäähtymään samalla kun laittaa itselleen sukujuhliltaan pöllimäänsä kuhaa.
Aamiaisen jälkeen kuulen että kämppäkaverini on määrä mennä tyttöystävänsä kanssa ostoksille. Ymmärrän välittömästi miksi nuori urheilija kännää jo maanantai-aamuna ja tilanteen karmeuden tietävänä saan siinä hyvän idean "auttaa" ystävääni, jolla on tunnetusti huono viinapää, ja ehdotan että otamme kolmeen mieheen (myös toinen kämppäkaverini on ilmestynyt paikalle norkoilemaan) pienet Marskin Ryypyt, kun pullokin sattuu olemaan sopivasti kylmässä.
Niks naks pullo auki, juomat lasiin ja skoolaamme työpaikkamme Simolle isänmaan kunniaksi.
Olipas se hyvää. Ensimmäisellä kämppikselläni alkavat silmät jo samentua ja hetken päästä ehdotan että eiköhän oteta vielä toiset. Helan går!
Muutaman minuutin päästä alkaa autuas lämpö ja rentoutumisen tunne hiipiä elimistöön. Makailemme sohvalla ja alamme muistelemaan O'News Cosmoksen kultaisia aikoja.
Ensimmäisellä kämppäkaverillani alkaa puhe sopertamaan ja hän lähettää tyttöystävälleen viestin, että on estynyt lähtemästä ostoksille sairauskohtaukseen vedoten. Kello on tässä vaiheessa jo lähemmäs puoli kaksi. Totean että ei niille jälkimmäisillekään luennoille varmaan kannata yrittää.
Yhtäkkiä mieleeni palautuu eilen illalla tekemäni päätös olla KOKONAINEN VIIKKO ilman olutta, sillä Mannan maltaiset tuliaiset ovat edellisiltana loppuneet. So far so good, ei vielä tippaakaan olutta tällä viikolla. Saan kuningasidean perustaa blogspotin mahdottomasta yrityksestäni, en tule edes ajatelleeksi että ketäköhän vittua muka edes kiinnostaa lukea moista.
Astioita huuhdellessani ensimmäinen kämppikseni tulee keittiöön esittelemään jotain ulkomaantuliaistaan, citruuna-viinaa. Miehellä alkaa pikkuhiljaa meno löytymään.
Tätä kirjoittaessani kuuluu lukaalimme b-siivesta viiden minuutin välein jotain todella eläimellistä möykkää. Oletan että kämppikseni tyttöystävä onkin tullut käymään, ja siellä on päästetty yksi ihmisen alkukantaisimmista vaistoista valloilleen. Hienoa! Ei sitä mies nussimatta elä.